Blogi: Innovaatio ei synny suppilosta puristamalla

Innovaatiotoiminnan kehittäminen on melkoinen kuuma peruna. Jokainen yritys haluaa olla innovatiivisempi haastavassa ja nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Mutta miten? 

Jos minkä tahansa toimialan yritykseltä kysyisi, mistä se hakee kehitystä ja uudistumista, vastaus olisi uskoakseni kuin yhdestä suusta: digitaalisuus. Digitalisoituminen on sysännyt liikkeelle muutoksen, joka on läpikäynyt rytisten lähes kaikki liiketoiminnan alat ja työtehtävät. Monessa suomalaisessa yrityksessä pohditaankin parhaillaan, miten voisi olla digitaalisempi.

Perinteinen kehitystoiminnan suppilomalli on tullut tiensä päähän. Äärimmäisen nopea kehitys kuljettaa mukanaan teknologioita ja toimintamalleja, ja usean vuoden mittaisen kehitystyön tulos on jo syntyessään vanha. Eikä riitä, että asiakkaat ja toimialat digitalisoituvat, vaan myös toimialarajat hämärtyvät ja kaatuvat. Tämä tuo tullessaan sekä uusia kilpailijoita että vastaavasti uusia yhteistyömahdollisuuksia. Millaisilla konkreettisilla tavoilla ja toimintamalleilla voi sitten olla rohkea, ravistella toimialan luutuneita käsityksiä ja kehittää tuloksekasta bisnestä?

Pisimmän edistysaskeleen ovat ottaneet ne, jotka ovat huomanneet, ettei innovaatioita tarvitse puristaa yksin. Selkein esimerkki tästä on suurten yritysten panostus startup-yhteistyöhön. Esimerkiksi hackathoneja on alkanut näkyä siellä täällä. Arkirutiineja ja totuttuja ajatusmalleja rikkovat tapahtumat ovat hyvä keino kokeilla ensin varpailla ennakkoluulottoman innovoinnin maailmaa sekä nauttia ”hypestä” ja ”pöhinästä”. Hackathonit ovat kuitenkin vasta pelin avaus startup-yhteistyölle: muutaman päivän tapahtuman rinnalle tarvitaan pitkäaikaisempia yhteistyömalleja. Mahdollisuudet vaihtelevat perinteisestä palveluiden ostamisesta startupin ostamiseen ja kiihdyttämöistä labeihin.

Startup-yhteistyön rinnalla toinen luonnollinen kehitysaskel on idearikkaan verkoston kytkeminen jokapäiväiseen innovaatiotoimintaan. Yritykset ovat alkaneet etsiä osaamista laajalta alueelta ja hakevat kehitystyöhön mukaan sidosryhmiään, kuten tuotteidensa tai palveluiden käyttäjiä ja muita yrityksiä. Co-creation, eli innovointi yhdessä asiakkaan kanssa, voikin vaihdella asiakasyhteisöjen ideoiden hyödyntämisestä tiiviiseen ja luottamukselliseen yhteiskehittämiseen yritysasiakkaiden kanssa.

Ulospäinsuuntautuneisuuden riemussa ei kannata unohtaa yrityksen omia voimavaroja. Sisäiset Lean-startupit ovat hyvä esimerkki ketterän kehittämisen mahdollisuuksista myös yrityksen rajojen sisäpuolella. Lisäksi jokaisessa meissä asuu pieni innovaattori, joka kaipaa vain rohkaisua astuakseen esiin ja ottaakseen vastuun kehittämisestä. Miten osaisimme jokapäiväisten työtehtäviemme lisäksi astua ulos siitä kuuluisasta boksista?

Tulevaisuuden huippuinnovaation menestysresepti piilee siis yhteistyömalleissa, joiden avulla ideoista syntyy ketterästi innovaatiota. Yksin ei tarvitse pähkäillä ja kaikkea ei tarvitse osata. Digihypen keskellä pidä kuitenkin mielessäsi, että innovointi on tuloksellista silloin, kun sen lähtökohta on asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen ja halu palvella entistä paremmin.

Lotta Sahimaa
Kirjoittaja on SRV:n kehitysinsinööriharjoittelija, joka Business Intelligence -työtehtäviensä ohella tekee diplomityötään innovaatiotoiminnan kehittämisestä. Tekstissä esitetyt havainnot perustuvat anonyymeihin yrityshaastatteluihin.